Mustaterrieri rotuna

Black Russian Terrier eli BRT on suomessa nimetty mustaterrieriksi. Se on hiukan harhaanjohtava nimi jo siksi ettei mustaterrieri kuulu terrierirotuihin, vaan roturyhmään 2: pinserit, snautserit, molossityyppiset ja sveitsinpaimenkoirat.
Tuohon roturyhmään kuuluvat mm. suursnautserit, joiden kanssa olenkin 23 vuotta asunut ja elänyt.

Alla oleva kirjoitus on kopioitu http://www.suomenmustaterrierit.net sivutolta:

Rodun tausta

Mustaterrieri on venäläinen rotu, joka on kehitetty tehdasmaisin menetelmin suursnautserista, airedalenterrieristä ja rottweilerista, myöhemmin koon ja turkin parantamiseksi käytettiin moskovalaista vedestänoutajaa, joka oli newfounlandin kaltainen sekarotu.

Jalostustyö aloitettiin 1930-luvulla Krasnaja zvezda (Punainen tähti)–kennelissä, tavoitteena oli kehittää voimakas, vaatimaton, isokokoinen, hyvävainuinen ja hermorakenteeltaan kestävä koira, joka soveltuu erilaisiin ilmasto-oloihin palvelemaan armeijan ja kansantalouden tarpeita.

Tärkeitä nimiä rodun historiassa ovat olleet sen kehitykseen vaikuttaneet professori N.A. Iljin ja G.P.Medved.

Rotu on suhteellisen lyhyenä olemassaoloaikanaan tullut suosituksi sekä Venäjällä että muissa maissa koiraharrastajien keskuudessa. Mustaterrieriä on pidetty ja pidetään kotimaassaan arvossa nimenomaan työkoirana.

Rotu hyväksyttiin itsenäiseksi roduksi ja erotettiin suuremmasta ns. roturyhmästä Neuvostoliitossa 1980-luvulla. FCI hyväksyi mustaterrierin rotumääritelmän (nro 327) 29.9.1983. Näin oli virallisesti syntynyt uusi karuun ilmastoon sopiva, kestävä ja rohkea työkoira, joka on vastustuskykyinen erilaisia sairauksia vastaan ja soveltuu hyvin erilaisiin käyttötarkoituksiin.

Neuvostoliitossa mustaterrieri oli lähes valtionsalaisuus, jonka maastavienti oli rajoitettua. Ensimmäiset Neuvostoliiton ulkopuolelle tuodut mustaterrierit, narttu Jolka ja uros Max, tulivat 1970-luvun alussa Suomeen.

Alkuaikojen mustaterrierikanta Suomessa perustuikin pääasiassa näiden koirien jälkeläisiin. Sisäsiitosta käytettiin runsaasti mm. Maxin tyttäret Anastasia ja Alicjezebel astutettiin molemmat isällään. Vuoteen 1987 asti tuontia rajoittivat karanteenimääräykset. Sittemmin on tuontikoirien määrä lisääntynyt tuonnin helpottumisen myötä. Koiria on tuotu lähinnä entisen Neuvostoliiton alueelta (mm. Moskovan ja Pietarin alueilta sekä Virosta).

Näyttelyissä mustaterrieri sijoitettiin aluksi suureen seurakoiraryhmään. Vuonna 1975 se sai oikeuden kilpailla PK-kokeissa. Suomessa mustaterriereillä on kilpailtu menestyksekkäästi kaikissa PK-kokeiden maastolajeissa. Samalla rotu siirrettiin palveluskoiraryhmään (D-ryhmä).

Vuonna 1994 otettiin mittaa terrieriryhmässä. Vuoden 1995 alusta mustaterrieri luokiteltiin FCI:n ryhmään 2, pinseri-, snautseri-, molossityyppiset ja sveitsiläiset karjakoirat. Voimassa oleva rotumääritelmän suomennos on Suomen Kennelliiton hallituksen hyväksymä 12.1.1987.

Luonne

Mustaterrieriä pidetään kotimaassaan arvossa työkoirana. Se on voimakas, lahjomaton ja nopea puolustusreaktioissaan. Kotioloissa se on hiljainen eikä liiku ympäriinsä turhanpäiten.Mustaterrieri on terävä koira, joka reagoi nopeasti ulkoisiin ärsykkeisiin. Sen työskentely on pitkäjänteistä ja sitkeää, se suorittaa annetut tehtävät loppuun saakka. Mustaterrierin ohjattavuus on kohtuullista ja se kykenee itsenäiseen ja oma-aloitteiseen työskentelyyn. Mustaterrierillä on suuri puolustushalu, mutta se toimii vain tosipaikan tullen.

Rodun alkuaikoina Suomessa mustaterriereillä oli terävyyttä ja puolustushalua, mutta niiden hermorakenne ei näihin ominaisuuksiin riittänyt. Vieläkin valitettavan yleinen käsitys on, että mustaterrieri on vihainen ja arvaamaton. Jalostuksella on pyritty saamaan aikaan palveluskoiria, jotka ovat vahvahermoisia ja toimintakykyisiä. Venäjällä pidetään suursnautserilta ja airedalenterrieriltä saatua itsepäsyyttä arvokkaana ominaisuutena. Koulutusvaiheessa luonteen itsepäisyys ja usein pieni pehmeys tuottavat ohjaajalle päänvaivaa. Mustaterrierin koulutus harvoin onnistuu ns. kovalla kädellä, vaan loppumaton mielikuvitus ja palkkio oikeasta suorituksesta tuottavat tuloksia.

Rotu on osoittautunut äärettömän sitkeäksi ja terveeksi palveluskoiraksi. Se soveltuu kaikkiin palveluskoirakokeiden maastolajeihin, tottelevaisuuskokeisiin sekä pelastustoimintaan. Kotikoirana mustaterrieri on reviirisidonnainen koira, joka mieluiten tarkkailee maailmaa omalla pihallaan. Rauhallisuus ja hyvä hermorakenne tekevät siitä turvallisen leikkikaverin lapsille. Ruumiillisen kovuutensa ansiosta se kestää rajutkin leikit eikä pienistä kolhuista perusta.

Toimintakyky:
Suhtautuu rohkeasti tuntematonta kohtaan.

Terävyys:
Puolustaa itseään todellista tai luuloteltua uhkaa vastaan.

Puolustushalu:
Voimakas halu puolustaa ihmistään, sekä tämän omaisuutta.

Taistelutahto:
Käyttää leukojaan ja lihaksiaan aktiivista toimintaa vaativissa tilanteissa.

Hermorakenne:
Hallitsee hermonsa hyvin paineen alaisena.

Temperamentti:
Vilkas ja toimelias.

Kovuus:
Omaa hyvän koulutettavuuden. Muistaa kohtuullisessa määrin aikaisemmat ikävät kokemukset.

Luoksepäästävyys:
Hieman pidättyväinen vieraita kohtaan, ei kuitenkaan saa olla arka tai vihainen.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s