Häkkilintu ei kauas ui, vai kuinka se Alkon mainos meni

Rouva tassun alla

Pari viikkoa sitten saatiin Kas:n kanssa oiva oivallus, ostetaan häkki. Jotenkin siihen ajatukseen liittyi nämä kolme omaa koiraa ja sitten vierailevat hurtat päälle.
Vois niinku laittaa häkin kesällä tohon terassille tms. ja koirat sitten sais tarvittaessa pysymään vähän eri porukoissa. Missä sitä häkkiä talvella pitäisi, sitä ei tainnut tulla kovasti tuumailtua.

Kohta yli kolmekymmentä vuotta koirien kanssa, yleensä niitä on ollut kaksi plus vierailevat päälle, enkä ole koskaan tarvinnut häkkiä mihinkään. Nyt kun sellainene ajatus tuli, mentiin Mustiin ja Kustiin, vai mikä se on, ja ostettiin isoin häkkyrä joka löytyi.
Sinne mahtuu pari koiraa ja ainakin yksi ihminen.

Vaimon veli, tällekin on jokin termi jota en nyt muista, sanoi jotta siskonsa näyttää joutuneen tossun alle. Kuvasta päätellen. Korjasin että kai paremminkin tassun alle, jos niinpäin ajattelee, että yleensä niinkuin alle.
Koirat ainakin ajattelevat niin että on etuoikeus olla häkissä. Päivien mittaan vuorotellen siellä käyvät nukkumassa. Olen opettanut että häkissä ollaan yksi kerrallaan, alkavat oppia.

Häkissä on ovi, kerran laitoin sen kiinni. Meillä oli käymässä sellainen ehkä viisikiloinen uroskoira, joka munamiestä siteeraten tuumi: pieni koira, suuuri muna.
Eihän se käynyt, Jara katseli pikkumiestä ja selvästi aikoi alkaa leikkimään munamiehen kanssa. Pelkäsin että jos Jara tapansa mukaan leikkiessään paukauttaa molemmilla tassuilla pikku urosta, lopputulos on kuin Amin Asikaisen nyrkkeilyuralla. Täystyrmäys.

Joten laitoin Jaran häkkiin ja oven kiinni. Jara halusi todellakin leikkimään pikkumiehen kanssa ja täräytti häkin ovea. Ovi pullistui sellaisen viistoista senttiä, arvio, ulospäin ja ehdin just aukaista sen ennen seuraavaa pamausta. Joka kai olisi ollut oven loppu.
Vaihdettiin rooleja. Jara pois häkistä ja seksuaalisesti ylienerginen munamies häkkiin. Ovi pysyi paikoillaan ja lopputulema oli toivottu, pikkumies lakkasi pörräämästä pitkin seiniä.

Kuulemma rauhoittuikin kotimatkalla ihan muutaman kymmenen kilometrin jälkeen, se oli todellista tunnetta. Valitettavasti kohteet, Apri ja Jara molemmat noin neljä kertaa isompia kuin tulinen kosija. Joten se kosioreissu oli alunperin vähän yliarvioitu yritys.

Sen jälkeen häkki on ollut ovi auki olohuoneessa kesää odottelemassa. Rouva siellä harvemmin käy, koirat kyllä päivittäin. Jotenkin tykkäävät siitä, onhan siinä jonkinlainen katto ja harvat seinät. Mitä lie pesää rakentelevat, Apri varsinkin möyhii ja pöyhii patjaa ja mattoa ennen kuin heittäytyy makuulle.
Saisivat alkaa siivoamaan häkkinsä itse, nykyisin koitan välillä asetella patjan paikoilleen. Jara keräilee sinne myös lelujaan aika usein.

Apri on taas käynyt sotkemassa paikat. Jara koittaa makailla patjat rytyssa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s